Nyky-yhteiskunnassa työtä tehdään erilaisissa asiantuntijatehtävissä yhä enemmän etänä tai hybridinä. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus seurata työntekijöidensä työaikaa, mutta työajanseuranta etätyössä herättää usein kysymyksiä. Tässä blogissa käymme läpi lakisääteisen työajanseurannan lähtökohtia sekä sitä, mitä asioita sinun on työnantajana huomioitava, kun käytössä on etä- tai hybridityömalli.
Lakisääteinen työajanseuranta ja sen lähtökohdat
Työaikalaki velvoittaa työnantajaa seuraamaan työntekijöiden työaikaa sekä varmistamaan lepoaikojen toteutumisen. Laissa ei kuitenkaan säädetä siitä, miten työnantajan ja työntekijän on työajan määrästä sovittava, vaan se rajoittaa ainoastaan kuinka paljon työtä saa tehdä.
Lakisääteiseen työajanseurantaan on olemassa tiettyjä työkaluja: työvuoroluettelo, työajan tasoittumissuunnitelma sekä työaikakirjanpito. Tärkein on työaikakirjanpito, sillä sieltä on jälkikäteen pystyttävä selvittämään, kuinka paljon työtä on tehty. Lisäksi sieltä on käytävä ilmi, minkälaisia työtunnit ovat olleet, sekä mahdolliset sunnuntaityötunnit ja niistä suoritetut korvaukset.
Työnantajalla tulee olla jonkinlainen menetelmä siihen, miten työaikakirjanpitoa hoidetaan. Tähän on suositeltavaa käyttää siihen tarkoitettua järjestelmää, jossa tietojen hallinnointi on helpompaa ja ne säilyvät tietoturvallisesti. Viime kädessä työaikaseurannan ja lepoaikojen laiminlyönti ja enimmäistyöajan ylittävän työn teettäminen on kriminalisoitu. Kyseessä voi tässä tapauksessa olla joko työaikasuojelurikos tai mahdollisesti myös työturvallisuusrikos.
Lue myös: Onko työajanseuranta pakollinen asia kaikille yrityksille?
Työajanseuranta etä- ja hybridityössä
Etätyö ja hybridityö ovat viime vuosina yleistyneet, mutta lainsäädäntö ei kuitenkaan näitä käsitteitä tunne. Lähtökohtaisesti työn suorittamispaikalla ei ole merkitystä työaikalain soveltamisen kannalta. Pelkästään se, että työntekijä tekee työtä kotonaan ei sulje työaikalakia pois, eikä sillä ole merkitystä työajanseurannan näkökulmasta, että mistä käsin työtä tehdään. Näin ollen työajanseuranta etätyössä on työnantajalle pakollista siinä missä työajan seuraaminen fyysisellä työpaikallakin.
Tärkein asia, josta työnantajan on etä- ja hybridityön malleissa huolehdittava, on tasapuolisen kohtelun velvoite. Tämä on suoraan lainsäädännöstä tuleva yleisvelvoite, joka kattaa kaikki työehdot, työolot, työaikoihin liittyvät kysymykset jne. Käytännössä sillä tarkoitetaan sitä, että samaa työtä tekeviä ja samanlaisessa asemassa työpaikalla olevia ei saa kohdella erilaisella tavalla.
Mikäli työnantaja sallii sen, että työtä tehdään etänä joko kokonaan tai osittain, sääntöjen tulisi olla kaikille samat. Usein etä- ja hybridityössä on käytössä joustavan työajan muotoja eli liukuva työaika tai joustotyöaika. Silloin kun näitä käytetään, on pelisäännöt syytä käsitellä yhteistoimintalain mukaisessa vuoropuhelussa. Vaikka näitä asioita onkin yhteistoiminnassa käsiteltävä, on lähtökohtana silti aina työn luonne ja sen suorittamistavat. Ne sanelevat pitkälti sen, mikä on järkevä tapa tehdä työtä, etätyö vai jokin muu.
Blogikirjoitus perustuu työ- ja yrityslainsäädännön asiantuntija, OTM Albert Mäkelän (Suomen Yrittäjät ry) webinaariin. Katso webinaarin ”Lainmukainen työajanseuranta modernissa työympäristössä” tallenne.
Etsitkö helppoa ja tehokasta työajanseurantajärjestelmää?
Tuntikone on helppokäyttöinen ja edullinen ohjelmisto työajanseurantaan. Sen avulla hoidat lakisääteisen työajanseurannan vaivattomasti missä ikinä liikutkin.
Tutustu Tuntikoneen hyötyihin
Comments are closed.