Mitkä ovat työntekijän oikeudet?

Suomessa työntekijän oikeudet ovat hyvin turvatut. Ensinnäkin työntekijällä on oikeus saada oikeudenmukainen palkka, joka vastaa työn vaativuutta ja omaa osaamista. Palkan lisäksi on oikeus vuosilomiin, sairausajan palkkaan ja perhevapaisiin, jotka varmistavat taloudellisen turvan erilaisissa elämäntilanteissa. 

Työaika on toinen tärkeä oikeus. Työaikalaki määrittelee säännöllisen työajan, ylityöt ja lepoajat. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikä tukee työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Lisäksi työntekijällä on oikeus ylityökorvauksiin ja riittäviin lepoaikoihin, jotka ovat tärkeitä jaksamisen kannalta.

Lue myös: Onko työajanseuranta pakollinen kaikille yrityksille?

Ammatillinen järjestäytyminen on kolmas keskeinen oikeus. Työntekijällä on vapaus liittyä ammattiliittoihin ja osallistua niiden toimintaan, mikä parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työolosuhteisiin ja neuvotella paremmista työehdoista. Ammattiliitot ovat tärkeitä työntekijöiden edunvalvojia, ja niiden kautta saavutettu neuvotteluvoima on merkittävä tekijä työolojen parantamisessa.

Terveellinen ja turvallinen työympäristö on työnantajan vastuulla. Työpaikalla on oltava asianmukaiset turvallisuuskäytännöt ja työterveyshuolto, mikä vähentää tapaturmien riskiä ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Työntekijällä on myös oikeus kirjalliseen työsopimukseen, joka selkeästi määrittelee työsuhteen ehdot ja vähentää mahdollisia ristiriitoja.

Mitkä ovat työntekijän velvollisuudet?

Työntekijällä on myös velvollisuuksia, jotka tukevat työn sujuvuutta ja yrityksen menestystä. Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti ja noudatettava työnantajan antamia ohjeita. Lisäksi tulee noudattaa sovittuja työaikoja ja ilmoittaa mahdollisista poissaoloista ajoissa. Työnantajalla on oikeus antaa työn suorittamiseen liittyviä ohjeita, ja työntekijän on noudatettava näitä ohjeita kohtuullisuuden ja lain puitteissa.

Lojaliteettivelvoite tarkoittaa, että työntekijän on otettava huomioon työnantajan etu myös vapaa-ajallaan. Työntekijä ei saa esimerkiksi paljastaa työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia. Tämä vahvistaa luottamusta työnantajan ja työntekijän välillä ja auttaa säilyttämään yrityksen kilpailukyvyn.

Työaikalain vaatimukset

Työaikalaki on keskeinen osa suomalaista työelämän sääntelyä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että työntekijän työaika on kohtuullinen ja tukee jaksamista. Säännöllinen työaika voi olla enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, ja ylityöstä on maksettava lain mukainen korvaus. Työntekijälle on myös taattava riittävä lepoaika, kuten vähintään 11 tunnin yhtäjaksoinen lepo vuorokaudessa ja vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen viikkolepo.

Työnantajien on seurattava työntekijöiden työaikaa ja varmistettava, että ylityökorvaukset maksetaan oikein. Työntekijöiden puolestaan on pidettävä kirjaa työajastaan ja ilmoitettava työnantajalle mahdollisista ylityötunneista.

Lue myös: Työajanseuranta etätyössä – mihin kiinnittää huomiota?

Ohjeita työntekijälle pähkinänkuoressa

– Tee työsi huolellisesti ja joutuisasti.
– Noudata työnantajan antamia määräyksiä.
– Ilmoita havaitsemistasi puutteista työpaikalla.
– Älä aiheuta vahinkoa työnantajalle esimerkiksi paljastamalla liike- ja ammattisalaisuuksia.
– Muista, että työsopimuksessa voi olla ehto ”muut esimiehen määräämät tehtävät”, joka antaa työnantajalle mahdollisuuden muuttaa työtehtäviäsi työnantajan toimialan ja sinun ammattitaitosi puitteissa.

The post Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Suomessa appeared first on Tuntikone.

Lakisääteinen työajanseuranta ja sen lähtökohdat

Työaikalaki velvoittaa työnantajaa seuraamaan työntekijöiden työaikaa sekä varmistamaan lepoaikojen toteutumisen. Laissa ei kuitenkaan säädetä siitä, miten työnantajan ja työntekijän on työajan määrästä sovittava, vaan se rajoittaa ainoastaan kuinka paljon työtä saa tehdä.

Lakisääteiseen työajanseurantaan on olemassa tiettyjä työkaluja: työvuoroluettelo, työajan tasoittumissuunnitelma sekä työaikakirjanpito. Tärkein on työaikakirjanpito, sillä sieltä on jälkikäteen pystyttävä selvittämään, kuinka paljon työtä on tehty. Lisäksi sieltä on käytävä ilmi, minkälaisia työtunnit ovat olleet, sekä mahdolliset sunnuntaityötunnit ja niistä suoritetut korvaukset.

Työnantajalla tulee olla jonkinlainen menetelmä siihen, miten työaikakirjanpitoa hoidetaan. Tähän on suositeltavaa käyttää siihen tarkoitettua järjestelmää, jossa tietojen hallinnointi on helpompaa ja ne säilyvät tietoturvallisesti. Viime kädessä työaikaseurannan ja lepoaikojen laiminlyönti ja enimmäistyöajan ylittävän työn teettäminen on kriminalisoitu. Kyseessä voi tässä tapauksessa olla joko työaikasuojelurikos tai mahdollisesti myös työturvallisuusrikos.

Lue myös: Onko työajanseuranta pakollinen asia kaikille yrityksille?

Työajanseuranta etä- ja hybridityössä

Etätyö ja hybridityö ovat viime vuosina yleistyneet, mutta lainsäädäntö ei kuitenkaan näitä käsitteitä tunne. Lähtökohtaisesti työn suorittamispaikalla ei ole merkitystä työaikalain soveltamisen kannalta. Pelkästään se, että työntekijä tekee työtä kotonaan ei sulje työaikalakia pois, eikä sillä ole merkitystä työajanseurannan näkökulmasta, että mistä käsin työtä tehdään. Näin ollen työajanseuranta etätyössä on työnantajalle pakollista siinä missä työajan seuraaminen fyysisellä työpaikallakin.

Tärkein asia, josta työnantajan on etä- ja hybridityön malleissa huolehdittava, on tasapuolisen kohtelun velvoite. Tämä on suoraan lainsäädännöstä tuleva yleisvelvoite, joka kattaa kaikki työehdot, työolot, työaikoihin liittyvät kysymykset jne. Käytännössä sillä tarkoitetaan sitä, että samaa työtä tekeviä ja samanlaisessa asemassa työpaikalla olevia ei saa kohdella erilaisella tavalla.

Mikäli työnantaja sallii sen, että työtä tehdään etänä joko kokonaan tai osittain, sääntöjen tulisi olla kaikille samat. Usein etä- ja hybridityössä on käytössä joustavan työajan muotoja eli liukuva työaika tai joustotyöaika. Silloin kun näitä käytetään, on pelisäännöt syytä käsitellä yhteistoimintalain mukaisessa vuoropuhelussa. Vaikka näitä asioita onkin yhteistoiminnassa käsiteltävä, on lähtökohtana silti aina työn luonne ja sen suorittamistavat. Ne sanelevat pitkälti sen, mikä on järkevä tapa tehdä työtä, etätyö vai jokin muu.

Blogikirjoitus perustuu työ- ja yrityslainsäädännön asiantuntija, OTM Albert Mäkelän (Suomen Yrittäjät ry) webinaariin. Katso webinaarin ”Lainmukainen työajanseuranta modernissa työympäristössä” tallenne.

Etsitkö helppoa ja tehokasta työajanseurantajärjestelmää?

Tuntikone on helppokäyttöinen ja edullinen ohjelmisto työajanseurantaan. Sen avulla hoidat lakisääteisen työajanseurannan vaivattomasti missä ikinä liikutkin.

The post Työajanseuranta etätyössä – mihin kiinnittää huomiota? appeared first on Tuntikone.